Luottamus omaan oppimiseen
Torstain työpäivä lähenee loppuaan ja edessä on tapaaminen uuden oppilaan kanssa. Pientä jännitystä on aistittavissa, kuten aina uusien asioiden alkaessa. Yhteinen matka yksityisoppilaan kanssa poikkeaa valtavasti luokan kanssa työskentelystä ja uuden odotus on virkistävä kokemus päivätyön lomassa.
Matkalta soitan pojalle varmistaakseni, että hän muistaa tapaamisen. Ujo nuori mies toisessa päässä ihmettelee soittoa, ja erityisesti kysymystäni tulevan tapaamisen mieluisuudesta.
Muistan, että vanhempien antamissa ennakkotiedoissa kerrottiin, ettei poika ole kovin innostunut lisäopetuksesta, mutta on kuitenkin valmis yrittämään. Niinpä rikon jäätä kertomalla, kuinka kiva on päästä opettamaan nuorta, joka innosta puhkuen odottaa, mitä tuleman pitää. Saan vastaukseksi helpottuneen naurun ja itselleni varmistuksen siitä, että yhteisestä matkasta tulee hyvä.
Tunnin jälkeen kotiin ajaessani olen onnellinen. Olen saanut keskittyä yhteen nuoreen koko kaksoistunnin ajan. Olemme keskustelleet perustaidoista, haasteista ja vahvuuksista, opillisista tavoitteista, vanhempien toiveista, koulusta, kavereista, tulevaisuudesta ja elämästä yleensä. Olemme keskittyneet alkukartoitustehtäviin ja lukitesteihin, olemme tutkineet erilaisia opiskelumateriaaleja ja valinneet niistä sopivimmat.
Olemme lukeneet, kirjoittaneet, haaveilleet, nauraneet ja hetkellisesti tuskastuneetkin. Ja olleet iloisen hämmentyneitä huomatessamme kumpikin, ettei aiemmin asiantuntijan testeillä todettuja oppimisen haasteita juurikaan enää ole. Lapsuuden ujous on muuttunut nuoren rohkeudeksi, sinnikäs harjoittelu muuttanut haasteet vahvuuksiksi.
Ensitapaamisen päällimmäiseksi tunteeksi kummallekin jää luottamus. On helppoa kulkea eteenpäin, kun tietää mitä tehdä, millä aikataululla, miten ja miksi. Tämä nuori aikoo lukioon. Eikä mihin tahansa, vaan yhteen vaikeimmin saavutettavista. Tehtävää on paljon, mutta aikaa tavoitteen saavuttamiseen vielä toista vuotta.
Parasta kaikessa on se, että oppilaalla on opiskelumotivaatiota kymmenkertaisesti omaan ennakkokuvitelmaansa verrattuna. Hän on valmis työskentelemään oman oppimisensa vuoksi vapaa-ajallaankin. Vanhemmatkin vaikuttavat tyytyväisiltä. Hyvä niin, sillä heidän tukensa prosessissa on korvaamattoman arvokas.
Tuutorointi on voimaannuttavaa itsellekin. Saa kohdata oppilaan kokonaisena, kiireettömästi ja keskittyen. Opettamisen lisäksi ehtii nähdä vahvuudet, saa syventää nuoren itsetuntemusta ja kannustaa häntä kulkemaan valitsemaansa suuntaan.
#oppiminen #motivaatio #tuutorointi #tavoitteet #lukitesti
Blogikirjoitukseni on julkaistu TutorHousen sivuilla ensimmäisen kerran 2.10.2012.
Photo by Francesco Gallarotti on Unsplash